Taste Saimaa -liput liehuivat ensimmäistä kertaa saloissa, kun juhlavuoden avajaisviikonloppua vietettiin monipuolisen ohjelmatarjonnan siivittämänä 2.-4.2.2024 Lappeenrannassa. Yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Kulttuurin unelmavuoden, GoSaimaan ja Saimaan Ammattiopisto Sampon kanssa järjestetyt juhlallisuudet ja monipuolinen ohjelmatarjonta tarjosivat upean lähtölaukauksen koko juhlavuodelle.

Yleislakosta huolimatta tilaisuuksiin pääsi osallistumaan kansainvälisiä, valtakunnallisia ja saimaalaisia vieraita. Saimme jälleen muistutuksen siitä, kuinka suuri merkitys kohtaamisilla on. Tilaisuuksissa syntyneet keskustelut, ideat ja uudet kumppanuudet kantavat varmasti hedelmää ja luovat uusia mahdollisuuksia alueemme toimijoille.

Avajaisseminaarissa tunnistettiin Saimaan seudun vahvuuksia ja avattiin kansainvälisiä näkymiä

Perjantaina 2.2. pidetyn avajaisseminaarin käynnisti hankejohtaja Sari Kaasinen, joka kertoi kattavasti Saimaan juhlavuoden taustoista, arvoista, tulevista tapahtumista sekä jo muodostuneista verkostoista. Hän kannusti sekä tapahtumien järjestäjiä että paikallistuottajia tulemaan mukaan Taste Saimaa -toimintaan. Taste Saimaa Partner -verkostoon on liittynyt jo tässä vaiheessa 108 toimijaa. Kaasinen kertoi myös karttasovelluksesta, joka nostaa Saimaan helmiä esiin ja kartalla on jo lähes 300 pistettä. Kartta lisää toimijoiden ja palveluiden saavutettavuutta ja löydettävyyttä.

Ulkoministeriön kulttuurin ja luovien alojen suurlähettiläs Paula Parviainen toi puheenvuorossaan esiin, ettei Saimaan seudulla tehty ylimaakunnallinen ja monialainen yhteistyö ruoka- ja kulttuurimatkailun saralla ole jäänyt muualla maassa huomiotta.  Riittävän kunnianhimoisen yhteisen tavoitteen myötätuulessa on pystytty laajentamaan verkostoja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. On syntynyt verkostojen verkostoja, joiden avulla Saimaan tarinaa kerrotaan yhä laajemmin ja alueen ruokakulttuuri on noussut aina vain enemmän esiin kansainvälisessä mediassa. Kiinnostus ja valokeila hakeutuvat itäiseen Suomeen. Parviainen korosti puheessaan myös sitä, miten palvelupaketit ja vierailupaikat pitää osata nostaa esiin, tuotteet helposti saataville sekä huomioida erilaiset kohderyhmät. Paikalliset erikoisuudet, käsityöt ja design-tuotteet houkuttavat ostoksille, ja teemavuoden aikana syntyy toivottavasti laaja repertoaari myös uusia ruoka- ja designtuotteita, joita voi myös pakata mukaan tuliaisiksi. Hyville tuotteille aukeavat myös vientimarkkinat. ”Kannattaa olla valmius suositella vieraille myös alueen muita toimijoita, hyvä levittää hyvää, eikä se ole itseltä pois, päinvastoin", Parviainen kiteytti.

Toimittaja ja työelämäprofessori Sami Sykkö lähestyi ruokateemaa otsikolla "Oma maa mansikka ja mustikka-miten Saimaa voi olla Suomen herkullisin alue?!" Sykkö toi mainiosti esiin, kuinka maailmanmatkaajan muistiin piirtyy maisemien ja rakennetun ympäristön lisäksi myös matkakohteen ruokatarjonta. Hänen mukaansa myös Saimaan helmet tuovat veden kielelle; kala, sienet, marjat, kakut ja piiraat - mutta tuotteet tarvitsevat niiden arvoisen brändäyksen menestyäkseen. Paljon on kiinni siitä, miten asioista puhutaan ja kuinka ne nimetään.​ Tarjoammeko täällä Lappeenrannassa mutakakkua vai kuitenkin komendantin suklaakakkua? Linnoituksen linssipiirakkaa? Ratsuväen rusinapullaa?​ Mitä pientä paikallista ekstraa tuotteessa voi olla, jotta sen haluttavuus kasvaa ja hintaakin voidaan ehkä nostaa?​ Sykkö toisi rohkeasti maailman trendejä myös Saimalle ja näitä voisivat olla:

• Paikallisista marjoista tehdyt alkoholittomat juomat
• Sharing eli jakaminen on yksi maailman suurista ruokatrendeistä.​ Täydellinen trendi Saimaan alueelle, koska niin täällä on aina tehty.
• Kasvista on näillä main syöty aina enemmän kuin lihaa.​ Ja kun kasvisruuan osuus ja puhtaan ruuan vaatimus kasvaa koko ajan, täällä ollaan jo valmiina! 
• Trendien kärjessä on myös fuusiokeittiö.​ Mikä olisi Saimaan alueen näkemys sashimista? Tai kuinka mustikka taipuu mochiksi?​
• Maailmalla french toastin suolainen versio on nyt iso trendi. Ja sehän sopii meille. Suomalaisilla kun on nimeltään vaatimaton mutta maultaan verraton köyhä - tai rikas ritari.​

Gemma Moliner, viestintä- ja gastronomiapäällikkö PRODECA:sta Kataloniasta, kertoi heidän matkastaan European Region of Gastronomy -alueena. Moliner aloitti puheenvuoronsa katsomalla ajassa hieman taaksepäin ja kertoi kuinka Katalonia sai statuksen jo kymmenen vuotta sitten. Titteli on hänen mukaansa auttanut vahvistamaan katalonialaisten itsensä käsitystä gastronomian arvosta - joka kattaa kaikki talouden sektorit ja toimii aluetalouden moottorina, kulttuuriarvona, paikallisten tuotteiden voimaannuttajana ja välttämättömänä matkailutuotteena. Tuolloin Katalonian ruokakulttuuri oli jo arvostettua, mutta kehittämisen keskiöön haluttiin nostaa koko arvoketju. Tarvittiin tietoisuuden nostoa paikallisen ruuan ja matkailun merkityksestä. Katalonia pystyi palkinnon saatuaan sitouttamaan keskeiset toimijat mukaan, sillä verkostoon saatiin yli 700 toimijaa. Samalla käynnistettiin yli 150 aktiviteettia lisäämään paikallisten ja kansainvälisten markkinoiden tietoisuutta Katalonian gastronomiasta. Juhlavuoden jälkeen on saavutettu pysyvä perusta, mutta ruokamatkailun kehittäminen edelleen vaatii erityisesti pitkäjänteistä strategiatyötä. 

Jaume Gomila Menorcalta taustoitti millaisia yhteishankkeita alueet voivat tehdä IGCAT verkoston kanssa. European Young Chef Award -palkinnon tavoitteena on edistää kulinaarista huippuosaamista nuorten kokkien keskuudessa Euroopassa. Food Gift Challenge erottuu puolestaan ainutlaatuisena ruoka- ja käsityötaitojen kilpailuna. Lahjatuotteet voivat olla hyvinkin erilaisia, vanhojen ruuanlaittovälineiden uudelleensuunnittelusta, erikoisen tarinan sisältäviin uusiin ruokatuotteisiin. Food Film Menu erottuu tapana esittää ruokaan liittyviä audiovisuaalisia kertomuksia; olipa kyseessä dokumentti, fiktio tai videotaide. Top Website for Foodie Travellers nostaa esiin verkkosivustot, jotka houkuttelevat uusia kokemuksia etsiviä ruokamatkailijoita. Golden Bee -palkinnon tavoitteena on suojella pölyttäviä hyönteisiä, erityisesti mehiläisiä.

Raatihuoneen juhla nosti esiin maakuntien makuja ja nuorta osaamista - joita ministerikin ylisti

Lappeenrannan Raatihuoneella vietettiin lauantaina 3.2. avajaisgaalaa, jossa mukana oli maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä lisäksi paikallisia ja kansainvälisiä vieraita. Saimaan ammattiopisto Sampon ravintola- ja catering-ala hoiti gaalan illallistilaisuuden tarjoilut menun suunnittelusta aina valmistukseen ja tarjoiluun yhteistyössä elintarvikealan kanssa.

Tarjoilusta vastasivat Sampon 1. vuoden tarjoilijaopiskelijoiden kahdeksanhenkinen ryhmä ja ruokien valmistuksesta 2. vuoden kokkiopiskelijoiden yhdeksänhenkinen ryhmä. Leipätuotteiden osalta mukana olivat 2. vuoden leipuri-kondiittoriopiskelijat ja jälkiruokana tarjottujen pienten suupalojen suunnittelusta sekä toteutuksesta vastasi kondiittorilajin WorldSkills-ekspertti Juliana Hokkanen Etelä-Savon ammattiopistosta yhdessä lajin WorldSkills-kilpailijan sekä Sampon kahden kokkiopiskelijan kanssa.

Perheet pilkkivät ja satamassa hämmästeltiin sirkustakin

Sunnuntaina viihdyttiin raittiissa ulkoilmassa monipuolisen koko perheen ohjelman äärellä. Koko Saimaa pilkkii -tempauksen pääpaikkana oli Lappeenrannan satama, mutta tempaukseen osallistuttiin myös useissa muissa paikoissa Saimaalla. 

Lappeenrannan satamassa nähtiin ennennäkemätöntä nykysirkusta. Esitys nähtiin avajaisviikonloppuna myös Joensuussa järven jäällä ja Savonlinnassa Riihisaaressa, Saimaan rannalla. Sirkus Supiaisen SISU -nykysirkusesitys sisälsi mm. lumipallojongleerausta päälläseisonnassa ja tulennielentää. Lavalla nähtiin väkevä hyisen talviympäristön ja kuuman sirkusvirtuositeetin törmäys.