Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti oheisen puheen Saimaa European Region of Gastronomy avajaisgaalassa Lappeenrannan Raatihuoneella 3. helmikuuta. Kauniisti paikallista ruokaa ylistävä puhe on pääosin suomeksi, mutta osittain myös englanniksi, koska paikalla oli useita kansainvälisiä vieraita.
Arvoisat osallistujat, hyvät ruuan ystävät,
Distinguished guests,
On ilo ja kunnia tuoda valtiovallan tervehdys tilaisuuteenne ja juhlistaa yhdessä alkamassa olevaa Saimaan ruokamatkailuvuotta. Olette saaneet European Region of Gastromy –statuksen: upea saavutus ja lämpimät onnittelut tästä! Tiedän, ettei se ole tapahtunut itsestään, vaan sen eteen on nähty paljon vaivaa ja ennen kaikkea yhdistetty monien toimijoiden voimat. Upeaa, että työ on palkittu. Ministerinä olen tietenkin ylpeä, että Euroopan ruokapääkaupunki sijaitsee tänä vuonna meillä Suomessa, eikä vain Suomessa, vaan Itä-Suomen upeissa maisemissa. Toivotan teille erinomaisen hienoa ja maistuvaa juhlavuotta 2024!
It is a great pleasure and an honor to celebrate the European Region of Gastronomy 2024 together with you all. As the Minister of Agriculture and Forestry, I am very proud of Finland hosting this title this year, and it makes me ever prouder that the status has been given to the Saimaa region here in the Eastern part of Finland. It is a result of a lot of work, and I congratulate you for succeeding to bring together different talents and strengths of the region for reaching the common goal. That is worth congratulations!
Ruoka on meille suomalaisille varsin syvällinen asia, se menee niin sanotusti tunteisiin. Se on osa tarinaamme, osa suomalaisten historiaa ja yhteisöllisyyttä. Juuremme ovat pellon mullassa – niiden, jotka meitä edeltäneet sukupolvet raivasivat aikana, jolloin Valtraa ei vielä ollut. Meille kunnia-asia on, kun sormet ovat mustikkametsästä palatessa siniset, tai kun syksyllä kellari on täynnä hilloja ja mehuja, ja yksi jos toinen muistaa jo lapsuudesta sen tunteen, kun kipristellään pakkasessa järvenjäillä pilkkireiän äärellä odottamassa, että kala syö. Ruoka on osa tarinaamme, sukupolvesta toiseen.
Kun lähdin viime keväänä hallitusneuvotteluihin, äitini antoi minulle evästä. Se ei ollut energiajuomaa ja suklaapatukka, vaan ihka aito (torilta haettu) kalakukko. Äiti tiesi, että tiukan paikan tullen on ruokahuollon oltava kunnossa. Niillä eväin olikin hyvä lähteä Säätytalolle Itä-Suomen asiat mielessä, ja jatkaa siitä sitten maa- ja metsätalousministeriöön hoitamaan ruoka-alan asioita. Toisaalta suomalainen ruokakulttuuri myös muuttuu ajassa ja on avoin maailmalle. Toivotamme vaikutteet maailmalta tervetulleiksi, ja meidänkin perheessä viikonlopun perhepizzat ovat löytäneet paikkansa perinteisen kotiruoan joukossa.
Food is part of our history, a part of the story of Finland. I live in Pohjois-Savo, 440 kilometers North from Helsinki, and when I left for the government negotiations to Helsinki last spring, my mother wanted to give me food to take along. It was a local traditional specialty with rye dough and fish, something that does not really even have a name in English. I was probably the only party leader in the negotiations with a packed lunch like this! Food and food cultures go from one generation to another, they tie us to this land.
Hyvät kuulijat,
Saimaan alue on edelläkävijä ruokamatkailun saralla. Alueen ruokakulttuuri on poikkeuksellisen rikas. Sen juuret ovat Karjalan itäisisissä perinteissä, alueenne tuhansissa järvissä, metsissä ja alkutuotannossa. Osaatte myös hyödyntää rohkeasti uusia innovaatioita tuottavia yrityksiä. Teillä on vahvaa lähiruuan tuotantoa ja jalostusta sekä luomutuotantoa. Erinomaista, että toteutatte osaltanne myös Suomen kansallinen ruokamatkailu -strategiaa sekä ministeriömme lähiruoka- ja luomuohjelmia.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti parhaillaan on käynnissä Itäisen ja Pohjoisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi neuvottelukuntien ja työryhmien asettaminen. Itäisen Suomen osalta jatketaan edellisellä hallituskaudella laaditun Itäisen Suomen kehittämisvision työtä. Tavoitteena on etsiä ja löytää keinoja, joilla lisätään kestävän kasvun mahdollisuuksia, uusia investointeja, pystytään hyödyntämään puhtaan energian mahdollisuuksia ja tukemaan puhdasta digitaalista kasvua, lisäämään alueen matkailun vetovoimaa uusilla keinoilla sekä lisäämään alueen saavutettavuutta. Näin myös vahvistamme koko Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Vahva maaseutu on myös turvallisuustekijä.
Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet edistämään kotimaisen ruuantuotannon ja koko elintarvikesektorin toimintaedellytyksiä. Laadimme ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian ja työ ruoka-alan kasvuohjelman parissa on aloitettu. Pyöreitä pöytiä on pidetty eri kokoonpanoilla ja ohjausryhmä on aloittanut työnsä. Ensi viikolla on tämän kokonaisuuden varsinainen kick off –tilaisuus. Hallitusohjelmassa tavoittelemme myös elintarvikevientipotentiaalimme entistä parempaa hyödyntämistä. Sektori tarjoaa meille valtavasti mahdollisuuksia, jos vain näemme sen kasvumahdollisuudet. Suomen imago, mikä rakentuu myös matkailun ja erityisesti ruokamatkailun kautta, tukee merkittävällä tavalla myös elintarvikevientiämme.
The government is committed to work for the growth of the whole food sector. That means of course better profitability and future for farming, but also enhancing Finnish food export. We are in a process of creating a long-term strategy for food production, reaching to 2040. There is a lot of potential in the sector, and I think Finland is among those countries that has a chance to contribute more to the global food security than we currently do.
European Region of Gastronomy -status on Saimaan alueelle – ja myös koko Suomelle - erittäin tärkeä. Se vahvistaa Saimaan alueen alkutuotantoa, matkailua, ruokamatkailua, muuta elinkeinotoimintaa, kulttuuria ja ennen kaikkea ylpeyttä omasta alueestanne ja sen suomista mahdollisuuksista.
Toivon, että osaltaan tämän hienon ruokamatkailustatuksen ja ruokamatkailuvuoden ansiosta Saimaan alue kehittyy yhä houkuttelevammaksi paikaksi niin matkailijoille, elinkeinotoiminnalle, vakituisille asukkaille kuin vapaa-ajan asukkaille. Tästä on hyvä lähteä nostamaan Saimaan aluetta maailmankartalle entistä ponnekkaammin. (”Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan” sanotaan vanhassa laulussa. Täällä on päätetty pistää sanoitukset uusiksi ja kääntää roolit toisinpäin. Houkuttelemme maailman tänne, ja tarjoamme leivän ja piimän lisäksi montaa muutakin herkkua – yhtä aikaa juurevaa ja modernia, tuttua ja uutta. Eikä vain ruokaa vaan ruokaelämyksiä, makuja soutuveneessä tai marjamättäällä, saunan terassilla ja nuotion ääressä.
Uusia mahdollisuuksia ja aloitteita todellakin tarvitaan näinä vaikeina aikoina. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa myös meillä Suomessa ja erityisesti täällä itäisessä Suomessa: itäraja on kiinni, eikä esimerkiksi matkailutuloja sieltä suunnasta ole tulossa. Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet, inflaatio on korkea.
Tänä aikana voittavat ne, jotka uskaltavat lähteä liikkeelle ja hakea kasvua. Siihen tarvitsemme juuri tämän kaltaista yhteistyötä ja ylpeyttä siitä, mitä meillä on maailmalle tarjota. Minulla on vahva luotto itäiseen Suomeen – vaikeistakin ajoista voi syntyä uutta ja hyvää, ja me teemme hallituksessa parhaamme, jotta siihen olisi edellytykset. En malta olla alleviivaamatta vielä sitä, minkä jo alussa sanoin: tämä voitto on saatu yhdessä, useamman kunnan ja monien toimijoiden pitkäjänteisenä yhteistyönä. Tämä on hyvä resepti myös jatkoon.
In a time such as this, with all economic challenges, the winners are those who dare to set off and seek growth, those who proudly present to the world what they have to offer. I trust this part of the country. You have survived harder times, and you will find ways this time, too, not only to survive, but also to bring forth something new. What we see today is a beginning of exactly that.
With these words, I want to wish you all a wonderful year with Saimaa region delicacies!
Hyvää alkanutta ruokamatkailuvuotta kaikille!
Haluatko pysyä kartalla Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden rakentamisessa? Tilaa uutiskirjeemme!